Kaamos selitettynä: missä aurinko oikeasti lakkaa nousemasta, mitä kirkas valo tekee talvimasennukselle ja se yksi väite joka nojaa 46 ihmiseen.
Mikä kaamos on? Kaamos eli napapiirin yö on talven jakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan vuorokauden aikana. Se on tähtitieteellinen ilmiö, ei kuvaus synkästä säästä, ja sillä on jokaiselle paikkakunnalle tarkka alku- ja loppupäivä.
Tapahtuuko kaamos kaikkialla napapiirin pohjoispuolella? Ei aivan, ja tämä on se kohta joka yleensä menee väärin. Napapiiri merkitsee rajaa, jonka pohjoispuolella ainakin yksi kaamospäivä esiintyisi, mutta ilmakehä taittaa valoa ja pitää auringon näkyvissä vielä hieman horisontin alapuolelta. Suomessa todellinen raja kulkee hieman napapiirin pohjoispuolella.
Kuinka kauan kaamos kestää? Se riippuu täysin leveysasteesta. Utsjoen Nuorgamissa, Suomen pohjoisimmassa pisteessä, aurinko pysyy horisontin alapuolella noin 24.–25.11. alkaen aina 17.–18.1. asti, eli yli 50 päivää. Vertailun vuoksi Huippuvuorten Longyearbyenissä kaamos kestää noin 26.10. alkaen 15.2. asti, yli 110 päivää. Emme anna tässä lukua Rovaniemelle tai Sodankylälle, koska lähde jota luimme ei sitä anna.
Onko koko päivä täysin pimeä? Ei. Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, mutta se nousee keskipäivällä tarpeeksi lähelle valaistakseen taivaan, ja lumi heijastaa suurimman osan siitä valosta mitä on tarjolla. Päivän keskiosa näyttäytyy pikemminkin pitkänä sinisenä hämäränä kuin yönä.
Auttaako kirkasvalolamppu? Jakson hoitamiseen kirkkaalla valkoisella valolla on oikea näyttöpohja: 17 satunnaistettua koetta ja 773 osallistujaa, joissa valkoinen valo voitti sekä lumehoidon että sinisen, vihreän ja punaisen valon. Toimineissa kokeissa käytettiin noin 10 000 luksia, 30–120 minuuttia päivässä. Jakson ehkäisemiseen ennen sen alkua näyttö on yksi koe ja 46 ihmistä, arvioitu näytön laadultaan erittäin heikoksi, eikä katsauksen tekijöiden mukaan siitä voi tehdä johtopäätöksiä. Nämä ovat kaksi eri kysymystä, joihin on kaksi hyvin erilaista vastausta.
Ovatko siniset päivänvalolamput parempia? Kokeet eivät tue tätä. Sininen valo sijoittui neljästä väristä kolmanneksi, valkoisen ja vihreän jälkeen, ja voimakkaammissa sinisen valon hoito-ohjelmissa kolmasosa osallistujista raportoi päänsärkyä. Yksi varauma reiluuden nimissä: sinistä valoa testattiin alle 200 luksia kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa, kun taas valkoista valoa testattiin yleensä 10 000 luksia, joten vertailu ei ole suoraan yhteismitallinen.
Auttaako sauna tai avantouinti talvimasennukseen? Meillä ei ole tästä näyttöä, emmekä rupea vihjaamaan sellaista. Sauna ja kylmä vesi ovat tapa, jolla pimeä ilta täällä rakennetaan, mikä on kulttuurinen tosiasia eikä hoito. Kausiluonteinen mielialahäiriö on tunnustettu diagnoosi, ja siitä kannattaa puhua lääkärin kanssa.
Osan jokaista talvea aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Se on kaamos, eikä se ole sama asia kuin etelämpänä koettavat pitkät pimeät illat. Kyse on mitattavissa olevasta tähtitieteellisestä ilmiöstä, jolla on tarkka alkupäivä ja loppupäivä, ja sillä mihin ihmiset tavallisesti turvautuvat sen yli pääsemiseksi on tutkimusnäyttöä, joka kannattaa lukea ennen kuin ostaa mitään.
Kaamos eli napapiirin yö on talven jakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle vuorokauden aikana lainkaan. Se esiintyy vain napapiirin pohjoispuolella, mutta itse napapiiri ei ole se raja, josta ilmiö alkaa. Koska ilmakehä taittaa valoa, aurinko näkyy vielä hetken horisontin alapuolelta, ja Suomessa todellinen raja kulkee hieman pohjoisempana.
Utsjoen Nuorgamissa, Suomen pohjoisimmassa pisteessä, aurinko pysyy horisontin alapuolella noin 24.–25.11. alkaen aina 17.–18.1. asti, eli yli 50 päivää. Emme anna tässä lukua Rovaniemelle tai Sodankylälle, koska lähde jota luimme ei sitä anna emmekä rupea laskemaan sitä itse.
Kaamos ei myöskään tarkoita täyttä pimeyttä. Keskellä päivää taivas käy siniseksi ja lumi heijastaa sen valon mitä on tarjolla, minkä vuoksi ajalta otetut valokuvat näyttävät valoisilta, vaikka aurinko ei koskaan näyttäytynyt.
Kirkas valkoinen valo on kausiluonteisen mielialahäiriön vakiohoito, ja sen tueksi on runsaasti näyttöä. Vuoden 2025 verkostometa-analyysi yhdisti 17 satunnaistettua koetta ja 773 osallistujaa. Valkoinen valo voitti lumehoidon vakiintuneella SAD-oiremittarilla, ja se voitti myös sinisen, vihreän ja punaisen valon. Yhdeksän valkoisen valon tutkimuksista käytti 10 000 luksia, ja istunnot kestivät 30–120 minuuttia päivässä, 1–8 viikon ajan.
Sininen valo on se, jonka kanssa kannattaa olla varovainen. Se sijoittui valkoista valoa heikommaksi, ja voimakkaimmissa sinisen valon hoito-ohjelmissa kolmasosa osallistujista raportoi päänsärkyä. Useimmat kuluttajille myydyt päivänvalolamput ovat sinipainotteisia, mikä on juuri päinvastoin kuin kokeet tukevat.
Jakson ehkäisy: yksi tutkimus, 46 ihmistä.
Valon käyttäminen ennen oireiden ilmaantumista, talvimasennuksen puhkeamisen estämiseksi, on eri kysymys ja siihen on hyvin erilainen vastaus. Cochrane-katsaus etsi kokeita juuri tästä aiheesta ja löysi yhden, jossa oli 46 osallistujaa. Katsauksen tekijät kirjoittivat, että ainoan saatavilla olevan tutkimuksen menetelmälliset rajoitteet ja pieni otoskoko estivät johtopäätösten tekemisen vaikutuksesta. He arvioivat näytön laadun jokaisen lopputuloksen kohdalla erittäin heikoksi, eikä mukaan otettu koe raportoinut lainkaan tietoa haittavaikutuksista.
Rehellinen kanta on siis kapea. Jakson hoitamisella kirkkaalla valkoisella valolla on oikea näyttöpohja. Jakson ehkäisemisestä näyttöä ei juuri ole, ja ero näiden kahden lauseen välillä on ero 17 kokeen ja yhden kokeen välillä.