Suomalainen sauna Lapissa: tyypit, löyly ja saunaetiketti

Saako raskaana mennä saunaan? Aihetta on tutkittu, ja lukemat ovat rauhoittavia. Systemaattinen katsaus kokosi 12 tutkimusta ja 347 raskaana olevaa naista: yhdelläkään ei ylittynyt 39,0 asteen ydinlämpö, jota pidetään sikiölle haitallisena rajana. Korkein yksittäinen mitattu arvo oli 38,9 astetta, ja se mitattiin liikunnan jälkeen – ei saunassa. Katsauksen johtopäätös on, että raskaana oleva voi istua 70-asteisessa kuivassa saunassa (suhteellinen kosteus 15 prosenttia) enintään 20 minuuttia raskauden vaiheesta riippumatta ylittämättä tätä rajaa. Suomalainen löylysauna on kuitenkin usein kuumempi ja selvästi kosteampi kuin koeasetelma, ja kosteus heikentää hikoilun jäähdytystehoa: pidä löylyt lyhyinä ja lauhkeina, juo vettä ja nouse heti ulos jos alkaa huimata. Omasta raskaudestasi kysy neuvolasta – tämä sivu ei tunne sinun tilannettasi. Kaksi muuta katsausta päätyy samaan suuntaan: laaja saunakatsaus toteaa, ettei sauna vaikuta hedelmällisyyteen ja että se on turvallinen terveiden naisten komplisoitumattomissa raskauksissa, ja toinen katsaus ei löytänyt raskaudenaikaisesta saunomisesta haittavaikutuksia eikä epämuodostumia aiheuttavaa vaikutusta – raskausmyrkytystapauksia lukuun ottamatta.

Kenelle sauna ei sovi? Vertaisarvioitu katsaus nimeää kolme vasta-aihetta: epästabiili angina pectoris, tuore sydäninfarkti ja vaikea aorttaläppäahtauma. Sama katsaus sanoo myös toisen puolen, joka jää usein kertomatta: sauna on turvallinen useimmille sepelvaltimotautia sairastaville, joilla angina on vakaa tai infarkti on vanha. Toinen katsaus lisää, että sauna ei vaikuttanut erityisen riskialttiilta verenpainetautia, sepelvaltimotautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastaville silloin kun lääkitys oli kunnossa ja tilanne vakaa – mutta nimeää yhden lääkeryhmän erikseen: verenpainelääkitys altistaa verenpaineen laskulle saunan jälkeen. Flunssaan sairastuneen kannattaa välttää saunaa, varsinkin kuumeisena. Ja se ohje joka koskee tervettäkin: alkoholi löylyissä lisää verenpaineen laskun, rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman vaaraa, ja sitä tulee välttää. Omasta sairaudestasi kysy hoitavalta lääkäriltä – tämä sivu ei tunne sitä.

Milloin saunaan ei pidä mennä? Kolme tilannetta, joissa lähde sanoo ei. Ensimmäinen on alkoholi: vertaisarvioitu katsaus toteaa, että alkoholin käyttö saunomisen yhteydessä lisää verenpaineen laskun, rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman vaaraa ja sitä tulee välttää – ja suomalaisessa oikeuslääketieteellisessä aineistossa vuosilta 1990–2002 puolet saunassa kuolleista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Toinen on sairaus, erityisesti kuume. Flunssaan sairastuneen kannattaa välttää saunaa, ja perustelu on konkreettinen: saunan aiheuttama fyysinen rasitus saattaa suurentaa lisäsairauksien, esimerkiksi virusten aiheuttaman sydänlihastulehduksen, vaaraa. Sama koskee lasta: kuumeista tai muutenkaan äkillisesti sairastunutta lasta ei pidä viedä saunaan. Kolmas ei ole kielto vaan varovaisuus: verenpainelääkitys, erityisesti beetasalpaaja – ja huomaa, että paineen lasku tulee vasta saunan jälkeen. Sitten se mitä ei tiedetä, koska sitäkin kysytään. Krapulassa kysymys ei ole siitä miltä tuntuu vaan siitä, onko alkoholia yhä veressä; jos on, ensimmäinen kohta pätee. Kuukautisia, raskasta ateriaa, univajetta tai juuri edeltävää kovaa suoritusta lähteemme eivät käsittele lainkaan, eikä niistä ole saunaa koskevaa turvallisuustutkimusta. "Ei tunnettua estettä" ei ole sama asia kuin "tutkittu turvalliseksi", ja se ero kannattaa tietää.

Saako saunassa juoda alkoholia? Ei. Vertaisarvioidun katsauksen johtopäätös on suora: alkoholin käyttö saunomisen yhteydessä lisää verenpaineen laskun, rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman vaaraa, ja sitä tulee välttää. Kymmenen terveen miehen kokeessa sauna yksin ei laskenut systolista verenpainetta lainkaan, mutta sauna ja alkoholi yhdessä laskivat sitä. Suomalaisessa oikeuslääketieteellisessä aineistossa vuosilta 1990–2002 saunassa kuoleminen todettiin harvinaiseksi – alle kaksi tapausta sataatuhatta asukasta kohti vuodessa – mutta puolet kaikista tapauksista oli alkoholin vaikutuksen alaisena, ja tutkijoiden mukaan alkoholin osuus riskitekijänä on kasvanut. Heidän oma ennaltaehkäisyohjeensa on kaksiosainen: vähemmän alkoholia, eikä päihtynyttä jätetä saunaan yksin.

Mitä teen, jos saunassa alkaa huimata? Käy heti istumaan tai mieluummin pitkällesi – vaikka lattialle, jos parempaa paikkaa ei ole – ja pyydä tarvittaessa apua. Älä nouse ja kävele ulos: mekanismi on asentoon liittyvä verenpaineen lasku, ja pystyyn nouseminen on juuri se liike joka pahentaa tilannetta. Kaatumista voivat edeltää yleinen paha olo, näkökentän muutokset, huojuminen, polvien notkahtelu tai tunne siitä että seisoo aallokossa olevan laivan kannella. Huomaa myös ajoitus: usein tilanne on pahimmillaan vasta jonkin aikaa saunasta poistumisen jälkeen, ei löylyssä. Verenpainelääkitystä käyttävien kannattaa olla erityisen varovaisia.

Minkä ikäisenä lapsi voi mennä saunaan? Lapsen kyky kestää ylimääräistä lämpöä on heikompi kuin aikuisen, eikä tämä koske vain vauvoja. Kokeessa, jossa 2–15-vuotiaita saunotettiin kymmenen minuuttia 70 asteessa, kaksi kahdestakymmenestä 5–10-vuotiaasta pyörtyi ja kaksi voi huonosti vilvoittelun aikana. Seitsemänvuotias ei siis ole automaattisesti turvassa siksi, ettei hän ole enää pikkulapsi. Käytännön johtopäätökset: lyhyet vuorot, alempi lauteen taso ja matalampi lämpötila kuin aikuisilla, aikuinen mukana koko ajan, ja ulos heti jos lapsi sanoo olonsa oudoksi. Laajassa katsauksessa sauna todettiin hyvin siedetyksi terveillä lapsuudesta vanhuuteen – mutta juuri tuo koe kertoo, että yksilölliset erot ovat isoja.

Voiko sauna–avanto-yhdistelmä olla vaarallinen sydämelle? Se kuormittaa sydäntä kahdesta suunnasta peräkkäin, ja siksi ohjeita kannattaa noudattaa. Löyly itsessään nostaa verenpainetta ja sykettä noin 60–100 watin rasitusta vastaavasti; kylmä vesi laukaisee sekunneissa tahdosta riippumattoman sisäänhengityksen ja verenpaineen nousun. Kun upotus ja hengityksen pidättäminen osuvat yhteen, sympaattinen kylmäshokkivaste ja parasympaattinen sukellusvaste aktivoituvat samaan aikaan. Tutkijat kutsuvat tätä autonomiseksi ristiriidaksi ja esittävät – ehdollisesti, ei todennettuna kuolinsyynä – että se voisi selittää osan kuolemista, jotka on kirjattu hukkumisiksi tai hypotermiaksi. 15–16-vuotiailla tehdyssä mittauksessa avantoupotus 2-asteisessa vedessä ei tuottanut vakavia rytmihäiriöitä, kun pää pidettiin veden yläpuolella; kirjoittajat huomauttavat, että riski voisi kasvaa jos mukaan tulee kasvojen upotus ja hengityksen pidätys. Älä siis kastele päätä, älä pidätä hengitystä, äläkä mene yksin. Sydänsairaus tai verenpainelääkitys: kysy lääkäriltä ennen kuin kokeilet.